Vanguard-luokka (sukellusvene)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kuvaa Britannian kuninkaallisen laivaston ydinsukellusveneluokkaa. Muita vastaavasti nimettyjä luokkia on täsmennyssivulla.
Vanguard
HMS Vanguard vuonna 1994
HMS Vanguard vuonna 1994
Tekniset tiedot
Uppouma 15 980 t (sukelluksissa)
Pituus 149,9 m
Leveys 12,8 m
Syväys 12 m
Koneteho 1 × PWR2-painevesireaktori 20,5 MW
Nopeus 25 solmua (sukelluksissa)
Miehistöä 14 upseeria ja 121 miehistönjäsentä
Aseistus
Meritorjunta 16 × Trident D5
4 × 21" torpedoputkea

Vanguard-luokka on Britannian kuninkaallisen laivaston neljän palveluksessa olevan ballistisin ydinasein varustetun ydinsukellusveneen muodostama alusluokka. Kukin aluksista on aseistettu jopa kuudellatoista sukellusveneestä laukaistavalla mannertenvälisellä Trident II -ohjuksella.

Britannian pääministeri Margaret Thatcher esitti 10. heinäkuuta 1980 Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carterille pyynnön, että Trident I (C4) hankinta mahdollistettaisiin samoin perustein kuin aiempi vuoden 1962 Polaris-ohjusten osto. Britannian hallitus teki 15. heinäkuuta 1980 päätöksen ostaa Yhdysvalloista Trident I (C4) -asejärjestelmän.

Presidentti Ronald Reaganilta anottiin 1982 Yhdysvaltain laivaston tuella hankintalupaa Trident II (D5) -ohjuksille ja Britannian hallitus ilmoitti 11. maaliskuuta 1982 mahdollisuudesta hankkia uusi asejärjestelmä D5-ohjuksineen neljään sukellusveneeseen. Uuden sukellusveneluokan suunnittelu aloitettiin niin kutsuttuna Trident-ohjelmana ja pääministeri Thatcher laski luokan ensimmäisen sukellusveneen HMS Vanguardin kölin 3. syyskuuta 1986.

Luokan alusten ohjusosasto on kopioitu Yhdysvaltain laivaston Ohio-luokan sukellusveneistä, mutta siiloja on ainoastaan kuusitoista eikä 24 kuten Ohiossa. Kullekin ohjusten 192 taistelukärjestä voidaan määrittää oma maali. Ohjusten lisäksi aseistuksena on neljä 21 tuuman torpedoputkea Spearfish-torpedoille, mikä mahdollistaa hyökkäyksen joko sukellusveneitä tai pinta-aluksia vastaan jopa 65 kilometrin etäisyydeltä. Alusten omasuojana on kaksi SSE Mk.10 -heitintä, jotka mahdollistavat tyypin 2066 tai tyypin 2071 harhamaalien laukaisun. Lisäksi aluksiin on asennettu UAP Mk.3 ESM -järjestelmä.

Alusten päävoimanlähteenä on painevesireaktori PWR2, joka on suunniteltu nimenomaan luokan aluksille. Sen käyttöikä on kaksinkertainen edeltäneeseen versioon verrattuna ja on arvioitu, että luokan alukset voivat kiertää maapallon 40 kertaa ilman tankkausta. Reaktori pyörittää kahta GEC-turbiinia, jotka on kytketty yhteen akseliin. Järjestelmä mahdollistaa sukelluksissa 25 solmun nopeuden. Apuvoimalähteenä on kaksi W. H. Allenin kuuden megawatin höyryturbiinigeneraattoria sekä varavoimana kaksi kahden megawatin Paxman-dieselmoottoria.

Aluksille suunniteltiin uusi komentojärjestelmä SMCS (engl. Submarine Command System), joka on sittemmin otettu käyttöön Trafalgar-luokan sukellusveneissä.

Aluksille on asennettu Thaleksen tyypin 2054 kaikuluotain, jossa on yhdistetty tyyppien 2046, 2043 ja 2082 kaikuluotaimet yhdeksi kokonaisuudeksi. Tyypin 2043 kaikuluotain on runkoon asennettu aktiivi/passiivi etsintäkaikuluotain, tyyppi 2082 on passiivinen maalinosoitus ja etäisyydenmittauskaikuluotain ja tyyppi 2046 on hinattava hyvin matalalla taajuudella toimiva kaikuluotain. Merenkulun apuna on I-alueen tyypin 2007 merenkulkututka. Aluksella on kaksi periskooppia, joista CK51 on maalin etsintää varten ja CH91 hyökkäystä varten. Kummassakin on televisio ja lämpökamera perinteisen optisen järjestelmän lisäksi.

Vanguard-luokan sukellusveneet[1]
Nimi Telakka Kölinlasku Vesille Valmis Kohtalo
HMS Vanguard Vickers 3. syyskuuta 1986 4. maaliskuuta 1992 14. elokuuta 1993 palveluksessa
HMS Victorious Vickers 3. joulukuuta 1987 29. syyskuuta 1993 7. tammikuuta 1995 palveluksessa
HMS Vigilant Vickers 16. helmikuuta 1991 14. lokakuuta 1995 2. marraskuuta 1996 palveluksessa
HMS Vengeance Vickers 1. helmikuuta 1993 19. syyskuuta 1998 27. marraskuuta 1999 palveluksessa
  • Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1947-1995. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1995. ISBN 0-85177-605-1 (englanniksi)
  1. Gardiner, Robert s. 533

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]